Maahockey – mitä tästä lajista tulisi tietää

Maahockey ei ole Suomessa kuin melko pienen piirin harrastus, mutta kansainvälisesti kyseessä on varsin laajaa suosiota nauttiva urheilulaji: sillä arvioidaan olevan noin 50 miljoonaa harrastajaa ja kansainvälisessä lajiliitossa on 137 kansallista jäsenliittoa. Maahockeyssa on paljon piirteitä suomalaisille tutuista lajeista, kuten jääkiekosta, jääpallosta, jalkapallosta ja salibandysta.

Suuri kansainvälinen harrastajamäärä ja suosio näkyy myös siinä, että maahockeysta lyödään paljon vetoa. Esimerkiksi ComeOn-peliyhtiön vedonlyöntisivustolta löytyy mahdollisuus lyödä vetoa lajista sen suurten arvokisojen aikaan. Vedonlyönnin harrastajan kannalta kyseessä on muutoinkin varteenotettava pelipaikka, sillä ComeOn kotiutus vaatimukset ovat pelaajan kannalta varsin edulliset.

Lajin säännöt pääpiirteittäin

Mikäli olet seurannut jonkin verran sekä jääpalloa että jalkapalloa, pääset nopeasti kärryille pelin kulusta maahockeyottelua seuratessasi.

Maahockeykentän pituus on 91,4 metriä ja leveys 55 metriä. Pelialustana toimii useimmiten keinonurmikenttä, ja pelaajia kentällä on yhdellä joukkueella samanaikaisesti kymmenen kenttäpelaajaa sekä yksi maalivahti. Peliaika on 2 x 35 minuuttia, nuoremmilla junioreilla 2 x 30 minuuttia.

Kentässä on puoliraja, neljännesviivat sekä maalirinki, jonka säteen pituus maalista mitattuna on 14,63 metriä. Vaihdot ovat niin sanotusti lentäviä, eikä paitsiosäätöä käytetä.

Kenttäpelaajat pelaavat palloa mailan suoralla puolella, jalalla tai vartalon muilla osilla ei palloa ole sallittua pelata. Poikkeuksena on maalivahti, joka saa pelata palloa maaliringissä millä tahansa vartalon osalla. Maaliringin ulkopuolella maalivahti saa pelata palloa vain mailalla.

Maaliin johtavan laukauksen tulee lähteä maaliringin sisältä. Niin kutsuttu vaarallinen pelaaminen on lajissa kielletty, ja tällaiseksi lasketaan muun muassa yli polvenkorkeuden nouseva vastustajaa kohti pelattu pallo. Pelissä on kaksi erilaista kulmalyöntiä, lyhyt ja pitkä. Lyhyt kulma syntyy puolustavan joukkueen virheestä maaliringin sisällä, pitkä pallon mennessä puolustavan joukkueen pelaajasta päätyviivan yli.

Lajista pelataan myös sisäversiota huomattavasti pienemmällä parkettipohjaisella kentällä 5+1-joukkuein. Sisähockey on kehitetty lähinnä lajin talviharjoitteluksi maihin, joissa on vaikeat talviolosuhteet, mutta siitä järjestetään myös kilpailutoimintaa. Tässä artikkelissa keskitymme kuitenkin ulkona pelattavaan lajiversioon.

Maahockeyn historiaa

Lajilla on erittäin pitkä historia, ja ensimmäiset modernin hockeyn säännöt laadittiin vuonna 1852, ja 1886 perustettiin Hockey Association, josta sittemmin kehittyi lajin kansainvälinen lajiliitto Federation Internationale de Hockey. Tekonurmen käyttö alkoi 1970-luvun alkuvuosina.

Olympialaisissa miesten maahockey oli kilpailuohjelmassa vuosien 1908 ja 1920 kesäolympialaissa, vuosina 1912 ja 1924 olympiaturnausta ei lajissa käyty. Amsterdamin vuoden 1928 olympialaisista lähtien hockey on kuulunut kesäolympialaisten ohjelmaan. Naisten pelaamana laji tuli olympialaisiin Moskovassa 1980. Laji on käytännössä yhtä suosittua naisten ja miesten puolella.

Miesten olympialajina alkuvuodet olivat Iso-Britannian, Intian ja Pakistanin kultamitalivuosia. Hegemonia murtui vasta Länsi-Saksan kotikisojen vuoden 1972 kullan myötä.

Maahockey Suomessa

Suomessa lajia alettiin harrastaa 1915, mutta sisällissota katkaisi lajin orastavan kehityksen. Uudelleen harrastus pääsi vauhtiin vasta toisen maailmansodan jälkeen hollantilaisemigranttien toimesta.

Maahockeyn suomalainen lajiliitto eli Suomen Maahockeyliitto perustettiin vuonna 1950, ja 1953 pelattiin ensimmäisen kerran Suomen mestaruudesta. Mukana olivat muun muassa sittemmin paremmin jääkiekosta tunnetuksi tulleet Rauman Lukko ja Hämeenlinnan Pallokerho.

Suomen maajoukkueen menestys on ollut vaatimatonta lajin yleisen suosion tavoin. Vuonna 1970 maajoukkue osallistui ensimmäisiin EM-kisoihin, mutta sijoitus oli vaatimattomasti 16:s 19 joukkueen kisoissa. Taakse jäivät Unkari, Tanska ja Malta, joskin Suomi oli lähellä päästä alkulohkosta neljännesvälieriin – rannalle jäätiin 1-0 tappiolla Sveitsiä vastaan pelatun erillisen playoff-ottelun myötä.

Nykyisin maahockeyn Suomen mestaruus ratkaistaan muutamien viikonloppujen turnausmuotoisella sarjalla. Vuonna 2018 mestaruus meni turkulaiselle HC Kilpparille. Myös sisämuotoinen indoor hockey on Suomessa suhteellisen suosittua.

Kansainvälinen kilpailutoiminta

Maahockeyn suurin kansainvälinen kilpailutapahtuma ovat olympialaisten ohella lajin maailmanmestaruuskisat, jotka käydään sekä naisissa että miehissä neljän vuoden välein, seuraavan kerran 2022.

Maahockeyn suurmaita arvokisamenestyksen perusteella ovat nykyisin Australia, Saksa, Alankomaat, Argentiina ja Englanti. Harrastajia on kuitenkin paljon myös muun muassa Yhdysvalloissa, Espanjassa, Intiassa ja Pakistanissa.