Mitä tarvitset ollaksesi todellinen jääkiekkofani

Ei ole huippu-urheilua ilman fanikulttuuria. Toisaalta ei ole fanikulttuuria ilman huippu-urheilua. Kannattajat ja seurat kulkevatkin käsi kädessä, vaikka niillä on täysin erilainen roolinsa samoissa viitekehyksissä.

Näissä samoissa viitekehyksissä toimivat tietysti pelaajat ja valmentajat, mutta myös seuratyöntekijät, toimitsijat ja median edustajat. Seuraa edustavat henkilöt luonnollisesti seisovat joukkueen takana, kun taas toimitsijat pitävät huolta, että ottelutapahtumat ja koko kausi saadaan oikeudenmukaisesti ja rehdisti vietyä läpi. Lehdistöllä on puolestaan oma roolinsa pelin ulkopuolisena, lahjomattomana tarkkailijana, raportoijana ja kritisoijana.

Fanien rooli on kuitenkin kaikista monipuolisin ja monilla mittareilla tarkasteltuna se tärkein. Kannattaja saa hurraamisen lisäksi myös antaa kipakkaa palautetta “omilleen”, jos pelissä on isoja ongelmakohtia. Se on jopa suotavaa, sillä ammattilaisurheiluun kuuluu olennaisesti sisäinen kritiikki, jonka antajaksi fanit voidaan eittämättä laskea.

Todellista fanitusta ei määritellä pelipaitojen tai nimmareiden määrällä. Todellisen jääkiekkofanilla ei tarvitse olla loputonta knoppitietovarantoa omasta joukkueestaan. Todellinen fanitus mitataan aivan muilla määreillä.

Tunnetta ei mitata rahalla

Tokihan “todellinen fanitus” on erittäin subjektiivinen käsite, mutta koska edustan blogissani vain ja ainoastaan itseäni, tarjoankin tässä oman näkemykseni Todellisen Jääkiekkofanin arkkityypistä (huomaa isot alkukirjaimet):

Todellinen Jääkiekkofani ei tuijota jokaisen pelin alla Sportsbetting.com-sivustolta kertoimia ja pelivinkkejä, vaan hän tietää, mitä sellaista joukkueen sisällä ja ympärillä kulloinkin tapahtuu, mitä vedonlyöntiyhtiöiden tilastoissa ei näy.

Todellinen Jääkiekkofani kannustaa ja tukee, mutta uskaltaa myös avata suunsa, kun kritiikille on aihetta. Silläkin on merkitystä, millä tavalla negatiivisen palautteensa antaa: huutelemalla somessa v***usaa***aa jokaisen hävityn ottelun jälkeen ei ensinnäkään hyödynnä ketään, ja toisekseen se antaa todella lapsellisen ja säälittävän kuvan “palautteen antajasta”. Vastavuoroisesti Todellinen Jääkiekkofani myös hyväksyy avoimen vuoropuhelun seuran kanssa ja ymmärtää, että palaute saa kulkea myös toiseen suuntaan, seuralta kannattajille.

Todellinen Jääkiekkofani kunnioittaa itseään, muita katsojia, omaa seuraansa ja ennen kaikkea vastustajaa ja vastapuolen faneja. Jääkiekko herättää tunteita, mutta se ei oikeuta asiattomaan käytökseen lätkäkatsomoissa tai sporttibaareissa.

Kun tätä kolmen kohdan listaa tarkastelee lähemmin, todellisen jääkiekkofanituksen ytimen voi tiivistää yhteen lauseeseen: käyttäydy hallissa niin, kuten aikuisen, hyvätapaisen ihmisen oletetaankin käyttäytyvän missä tahansa.

Jääkiekon fanittaminen kuuluu kaikille

Kun puhutaan jääkiekkofaneista, ensimmäiseksi yleensä tulee mieleen ne kovaäänisimmät “rumpuryhmät”, joita löytyy jokaiselta ammattilaisjoukkuelta. Suosittelen kuitenkin lämpimästi jalkautumaan mihin tahansa SM-liigahalliin ottelun aikana ja kiertämään niitä kalliimpia istumapaikkoja, joissa äänenvoimakkuus on huomattavasti pienempi kuin faniryhmien keskuudessa.

Näiltä paikoilta voi nimittäin hyvinkin löytää kaikista intohimoisimmat kannattajat – ne fanit, jotka ovat istuneet samoilla paikoilla jo kymmeniä vuosia ja jotka tuntevat kaikki seuraikonit. Ja usein heidän isänsäkin. Nämä fanit omaavat laajan tietopankin ja juuri he ovat todistaneet joukkueensa evoluutiota vuosien varrella. He tuntevat seuransa ja sen arvot paremmin kuin yksikään megafoniin huutava nuorukainen.

Yhtä lailla jääkiekosta nauttivat myös oman seuran juniorit ja lapset, jotka ovat tulleet vanhempiensa kanssa viettämään laatuaikaa urheilun parissa. Yritetään me järkevät aikuiset siis käyttäytyä hallilla ja näyttää hyvää esimerkkiä, mistä kannattajakulttuurissa on todellisuudessa kyse.